20.9.2013

Koukkuamiskokeiluja: joustaa ei jousta?

Aina ei valmistu valmista työtä, vaan erilaisia kokeiluja. Koska niitä on jonkin verran kertynyt, ajattelin tässä kuussa postailla joitakin niistä. Osa on edellisen vuoden puolelta.

Viime vuonna pohdiskelin, onko mahdollista tehdä joustavampaa koukkuamista. Neulottaessahan kerroksen/silmukat ikäänkuin limittyvät, jolloin tulos on joustava. Koukkuamisen paluukerros estää tällasta limittymistä, ja sitoo kerroksen tiettyyn tasoon. No, entäs jos koukutaan tasona, mutta paluukerros tehdään saman tein, kuten pyörönä koukutessa? Kokeilun tuloksena syntyi tälläistä:





Koukku: kaksipäinen koukku 5 mm
Langat: akryyli/villa jämiä.  Koukutaan 2:lta kerältä.  Vpunainen lanka on käytetty silmukoiden poimintaan, oranssi silmukoiden sulkemiseen koukun 2 päällä.
Tekniikka: Koukutaan kaksipäisellä koukulla koukuttua neulesilmukkaa, silmukat suljetaan toisella langalla kerroksen edetessä, ei varsinaista paluukerrosta.  Kerroksen lopuksi työ käännetään, ja koukutaan edellisen kerroksen nurjalle puolelle.
Tulos: Näennäisesti tulos on joustava, mutta mitä luultavimmin palautuvuus ei ole pysyvää, vaan työ venyy, jos se venytyksen alaisena pitempiä aikoja. Lisäksi pinta ei ole erityisen kaunista (ainakaan näillä langoilla...), koska silmukoiden sulkemiskerros sitoo pintaa niin, että siihen syntyy eräänlaisia poikkiraitoja.


Koukutulla neulesilmukalla tulos on joustavampi kuin normaalilla koukkuamissilmukalla, muttei ehkä yhtä kaunis. Normaalilla koukkuamissilmukalla tein ranteenlämmittimen mohairlangasta, ja itse asiassa pinta raidoittui nätisti.




Koukku: kaksipäinen 5 mm
Lanka: akryylimohair 2:lta kerältä
Tekniikka: Koukutaan kaksipäisellä koukulla normaalia koukkuamissilmukkaa, silmukat suljetaan toisella langalla kerroksen edetessä, ei varsinaista paluukerrosta.  Kerroksen lopuksi työ käännetään, ja koukutaan edellisen kerroksen nurjalle puolelle. Koukuttiin suorakaidetta, joka liitettiin putkiloksi virkkaamalla reunat yhteen, peukalolle jätettiin saumaan aukko. Päihin virkattiin nirkkokerros.
Tulos: Melko neulosmainen, joustaa tavallista koukkuamista paremmin. Pinta raidoittuu. Ei kuitenkaan vastaa neulottua resooria.




3 kommenttia:

  1. Jännittävää, mutta nyt ei oikein "auennut", joten laittaisitko kuvaa tuosta toisen langan kuljettamisesta. Nuo ranteenlämmittimet on ihanat!!
    Itse teen parhaillaan ns koukuttua vinokohoraitaa rannekkeisiin- postaankin piakkoin.

    VastaaPoista
  2. Siis ei siinä mitään ihmeellistä ole, samaan tapaan kuin pyörönä koukutessakin lankaa kuljetetaan. Ero on siinä, että ei tehdä pyöröä. Kerroksen lopussa jätetään koukulle 1 silmukka ja työ käännetään. Tein juuri itsekin koukuttua vinoraitaa, täytyypä tsekata onko sulla sama tekniikka käytössä.

    VastaaPoista
  3. Jos saisin jossain vaiheessa tehtyä ranteenlämmittimien ohjeen, niin siinä yhteydessä kyl laittelen kuvaa tarkemmin. Mut kun minä olen niin hidas :)

    VastaaPoista